Osaaminen ja työvoima

Kaikkien yritysten – toimialasta riippumatta – tavoitteena tulisi olla houkuttelevaksi työpaikaksi kehittyminen, oli kyseessä sitten uudet työntekijät tai jatkajan löytäminen eläköityvälle yrittäjälle. Rekrytointiasioiden askarruttaessa mieltä, voi olla hyvä keskustella yritysneuvojan kanssa. Yhdessä voidaan esimerkiksi tutustua laskelmiin ja käydä läpi työntekijän palkkaamiseen soveltuvia tukimuotoja.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle melkein yhtä iso askel kuin yrityksen perustaminen. Osaamisen tarpeen määrittely on rekrytoinnin ensimmäinen askel. Yrityksen kassavirran ja kannattavuuden täytyy kestää uuden työntekijän perehdyttäminen, sillä uusi työntekijä ei aina tuota yritykselle rahaa nopeasti samalla tavalla kuin vanha työntekijä.

Kasvuyrityksissä on usein jatkuva tarve löytää osaajia ja rekrytointi voi olla kasvun suurimpia haasteita.

Työvoimatoimiston, kaupallisten hakuportaalien, HR-palveluja tarjoavien yritysten, headhuntereiden ja rekrytapahtumien lisäksi uusia osaajia voi etsiä esimerkiksi oman toimialan tapahtumista ja oppilaitoksista.

Lohjalla toimivia uusien työntekijöiden etsintää helpottavia toimijoita ovat TE-toimisto, Navigaattori–hanke, ammatillinen oppilaitos Luksia, Laurea AMK sekä valtakunnallisten vuokratyöyritysten paikalliset toimistot. Lohjalla on järjestetty vuosittain Lohja Expo –rekrytointitapahtuma. Myös Luksia järjestää omia tapahtumia ja sen yhteydessä toimii myös oppisopimuskeskus.

Esimerkiksi tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto, joka on suosittu yrittäjien keskuudessa, voidaan suorittaa yrittäjän oppisopimuksella. Yrittäjän opiskelun tukena on hänelle nimetty mentori ja samalla kehitetään oman yrityksen prosesseja. Oppisopimuksella voidaan suorittaa kokonaisten tutkintojen lisäksi myös osatutkintoja tai lyhyitä, tietyt valmiudet ja osaamisen antavia osioita. Koulutus voi liittyä esimerkiksi yrityksen uuden tuotteen, palvelun tai valmistuksen hallintaan.

Työntekijän oppisopimus yhdistää työssäoppimista ja ammatillista koulutusta. Se antaa työntekijälle mahdollisuuden hankkia taitoja ja pätevyyttä työskentelemällä yrityksessä palkkatyössä suorittaen samalla rinnakkain ammatillisen koulutuksen oppisisältöä. Oppisopimus on myös yleinen tapa kehittää yrityksen vanhojen työntekijöiden osaamista esimerkiksi uudentyyppisissä tehtävissä. Näin voidaan varmistaa, että työntekijällä on juuri ne tiedot ja taidot, joita yritys sillä hetkellä tarvitsee kilpailukykynsä säilyttämiseksi.

Palkkatuki on taloudellinen tuki, joka on suunnattu työnantajille työttömän tai vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön palkkaamiseen. Se kannustaa työnantajia palkkaamaan henkilöitä, joilla voi olla muutoin vaikeuksia työllistymisessä. Palkkatuki kompensoi osan työntekijän palkasta ja siihen voi yhdistää samanaikaisesti oppisopimuskoulutuksen ja -tuen. Palkkatuen saamisen ehdot ja edellytykset kannattaa varmistaa tapauskohtaisesti työvoimahallinnolta ennen rekrytointiprosessin aloitusta.

Työlainsäädäntö määrittelee työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä työsuhteeseen liittyvät keskeiset periaatteet ja säännöt. Työlainsäädäntö sisältää useita eri lakeja ja asetuksia, esimerkiksi työsopimuslain, työaikalain, vuosilomalain, työntekijän eläkelain, työturvallisuuslain ja diskriminointilainsäädännön. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien nettisivuilla olevasta tietopankista löytyy hyviä ohjeita työsuhdeasioihin ja työsuhdelainsäädäntöön liittyen.

Työsuhdeasioita voivat olla esimerkiksi työsopimus, työaika, palkka, työolojen turvallisuus tai työsuhteen päättyminen. Työnantajan velvollisuutena on hoitaa säännöllisesti palkkaperusteiset ja muut ilmoitukset eri viranomaisille, vakuuttaa työntekijät ja huolehtia työnantajasuorituksista. Yrittäjälle kirjanpitäjä on usein tärkein kumppani näistä velvoitteista huolehdittaessa.

Työlainsäädännön noudattamista valvovat eri viranomaiset kuten työsuojeluviranomaiset, eläkelaitokset ja työvoimatoimistot.

Yrittäjän hyvinvointi on tärkeä osa yrityksen menestystä ja sen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun on kyseessä yksinyrittäjä. Hyvinvointi käsittää fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Kaikki vaikuttavat yrittäjän jaksamiseen ja kykyyn suoriutua työtehtävistään. Jaksamiseen ja hyvinvointiin löytyy myös paljon apua ja eri vaihtoehdoista kannattaakin keskustella esimerkiksi yritysneuvojan kanssa.

Riittävä liikunta, terveellinen ruokavalio, mahdollisimman säännöllinen unirytmi ja hyvät stressinhallintakeinot ovat avainasemassa fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Henkistä hyvinvointia tukevat mahdollisuudet rentoutua, mukavat harrastukset sekä sosiaalinen elämä. Positiivisesta ajattelusta ja itsensä arvostamisesta on myös apua.

Yrittäjän työ voi joskus olla hyvin yksinäistä, joten sosiaaliset kontaktit ovat sitäkin tärkeämpiä. Harrastukset ovat verkostoitumisen kannalta usein hyvä asia. Vertaistukea yrittämiseen voi hakea esimerkiksi yrittäjäjärjestöjen kautta.

Hyvinvoinnin tukemiseksi voi olla joskus hyödyllistä ulkoistaa osa työtehtävistä. Yrittäjän kannattaa asettaa itselleen selkeät työajat ja jos mahdollista, rajoittaa työajan ulkopuolella työskentelyä.

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntijaorganisaatio ja sen tarjoamiin palveluihin ja oppaisiin kannattaa tutustua. Esimerkiksi Mielenterveyden työkalupakki sisältää maksuttomia apuvälineitä mielen hyvinvoinnin seurantaan ja tukemiseen. Työterveyslaitos järjestää myös monimuotokoulutusta. Esimerkiksi Avaimet hyvään johtamiseen -valmennus lisää hyvän johtamisen positiivisia vaikutuksia työpaikalla.